Kuvia ja kirjoituksia nettisanomat.com-sivustosta aiheittain ryhmiteltyinä. LUETTELO

VUOSI 2014

SURU

Huhtikuu 2014. Pitkäperjantai. "Surujuhla ilman surua".

Keskisuomalaisen ja muidenkin lehtien tv-kriitikko Marko Ahonen kirjoitti Pitkäperjantain tv-ohjelmista otsikolla "Surujuhla ilman surua".

Hän vei kynän kädestäni. Kun aamulla tutkailin ohjelmistoa niin Helsingin Sanomista kuin Keskisuomalaisestakin, niin en mitään löytänyt. Ajattelin mielessäni, miksi ei voitaisi esittää joka pääsiäinen Pasolinin "Matteuksen evankeliumia", jonka olen nähnyt vuosikymmenten aikana ainakin kymmenen kertaa. Kanavia Ylelläkin on ihan riittävästi saada se johonkin rakoseen sovitettua, mielestäni. Päätin sitten yrittää etsiä sen jostakin kätköstä, DVD:n olen hankkinut joku vuosi sitten jostain alennusmyynnistä.

Ohjelmakarttaa aikani tutkisteltuani, pääsin sitten sivun eteenpäin ja hämmästykseni oli suuri: toimittaja Marko Ahonen kirjoitti samasta aiheesta ja eihän siinä sitten kannattanut kuin kiireesti kuvata sivu, kun Rasmuskin siinä oleili hollilla. Myöhemmin hain paremman kameran ja tallensin artikkelin.

Kuvat perjantaina 2014-04-18 klo 07:05 ja 07:15.

Keskisuomalainen. Televisio. Huuhaata. Marko Ahonen. Perjantaina 2014-04-18.
"Surujuhla ilman surua.
Wikipedia: Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemispäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Tämän päivän tv-ohelmistosta suoraan pitkäperjantaihin liittyvät TV1:n ja Yle Femin jumalanpalvelukset sekä aamuvarhain TV2:lla nähtävä Pääsiäinen Kiviniemessä: Särkynyt talikko. Illan, puhumattakaan primetimen ohjelmistossa surujuhla ei näy mitenkään, joten joudumme hakemaan surumme epäsuorasta. Uutiset vetävät aina surulliseksi ja Inhimillisessä tekijässä keskustellaan luopumisesta. Suru kuuluu myös kaikkiin rikossarjoihin, kuten Kovaan lakiin ja Boardwalk Empireen, mutta vain mausteena. Yle Teeman koko pitkänperjantain täyttää Jerusalem 24 h. Kunnianhimoisen projektin yhteys pääsiäiseen on helppo löytää, mutta surukokemuksena Jerusalem 24 h toimii heikosti.

Kaupalliset kanavat eivät tarjoa ylimääräistä surua pitkäperjantaina lainkaan. TV-päivän yli 15:stä elokuvasta yksikään ei ole erityisen surullinen. Parhaiten vuorokauden hengen tavoittaa Fox suureen lamaan sijoittuvalla nyrkkeilydraamalla Cinderella Man ja synkällä kauhujännärillä From Hell - viiltäjä. Pääsiäistä on noista elokuvista silti turha etsiä.

Uskonnolliset ihmiset voivat kaivaa esiin varastoistaan Jeesuksen elämästä ja varsinkin kuolemasta kertovan elokuvan. Tämä on sallittua myös meille maallistuneille. Suosittelen klassikkoa Ben-Hur (1959)."

Kuvateksti: "Pitkäperjantain surujuhla ei primetimessä näy, mutta Voice of Finlandin finaali näkyy."
Keskisuomalainen. Televisio. Huuhaata. Surujuhla ilma surua. Marko Ahonen. Perjantaina 2014-04-18.

Henkilökohtaiset jälkisanat. Kun näitä kirjoittamisia ei voi aina pantata sopivampaan hetkeen, tuon esille Johan Sebastian Bachin Matteus-passion ja siihen liittyvän muiston. Eilenhän se esitettiin Ylessä Saksassa palmusunnuntaina äänitettynä. Kerran olen sen kuullut livenä ehkä 60-luvun alussa nuorena miehenä Helsingin Johanneksen kirkossa. Istuin parvella ovesta katsoen oikealla aika lähellä orkesteria. Jos oikein muistan trumpetin soittaja, muistaakseni kaupungin orkesterin Lauri Ojala (?) soitti niin upeasti, että ylistäviin HS:n kriitikon sanoihin voi vain yhtyä. Taisi adjektiivina olla "taivaallinen". Tietenkin esitys kokonaisuudessaan mahtava ja mieleenpainuva, mutta niin vain ovat vuodet vierähtäneet, eikä uutta kokemusta ole tullut kuin vain radiosta.
Pertti Manninen. Perjantai 2014-04-18 klo 19:07.

Korjaus: Matteus-passiossa ei ole trumpetteja, joten muistikuvan teos oli joku muu. Maanantai 2014-04-28 PM.

nettisanomat.fi  - perjantaina 31.12.2004  - etusivu - nro 303 

nettisanomat.fi  - torstaina 13.01.2005  - pääkirjoitus - nro 305 

Torstaina 13.01.2005. Pääkirjoitus.
Kuolema korjaa satonsa. Omaisten suru on suunnaton. Aina.

Tuntuu omituiselta, että ulkopuolisten suru pakotetaan esille. Ja, että sillä tehdään bisnestä. Aluksi SPR:n ja Kirkon ulkomaan avun ja muidenkin tässä nimeltämainitsemattomien keräykset tuntuivat hyvältä ja jokaisella oli mahdollisuus antaa roponsa kykynsä mukaan lippaisiin ja pankkitileille.

Sitten seurasi muistamisen hyökyaalto, oli itkevä arkkipiispa, koko kansan suruun pakottava presidentti. Sitten vyöryivät ja vyöryvät edelleenkin erilaiset hyväntekeväisyyskonsertit. Näistä irvokkain lienee MTV3:n konsertti, jossa muusikot tekivät kyllä hyvää työtä, jossa välähdykset tapahtumapaikoilla olivat paikallaan, mutta jonka pyyteettömän maun pilasivat erilaiset julkkikset ja linssiluteet, näistä ehkä röyhkein oli Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, joka löperteli jotain taloudesta haastatteluosuudessa. Oli Vanhasta, Karpelaa, Kurria, Zyskowiczia, Meriläistä ja Päivilipposta. Tuomiojaa ei näkynyt, häntä oli media ryöpyttänyt jo riittävästi. Sitten Jussi Salonoja osti aneensa ja lahjoitti lahjoitti miljoona euroa ja tätä hymisteltiin vielä seuraavanakin päivänä. Karpela kyllä taisi sanoa ja kiittää niitäkin jotka lahjoittivat vähemmän, kykyjensä mukaan.

Tähän väliin huomio konsertista. En nähnyt sitä kokonaan, mutta kyllä loppulaulun olisivat voineet esittää Kari Tapio ja Paula Koivuniemi solisteina, nuorempien pysyessä takarivissä, nyt sinne oli lykätty Paulakin.

Ja tähän väliin kunnioitukseni piispa Eero Huoviselle, joka siirtyi lomakohteestaan tuhoalueelle ja teki varmasti hyvän ja raskaan ja pyyteettömän työn uhrien hyväksi. Samoin kuin monet paikalle jääneet tavalliset ihmiset ja matkaoppaat, jotka minulle kerrotun mukaan eivät juuri ollenkaan nukkuneet moneen päivään auttaessaan matkalaisia. Eräskin kuulemma nukahti seisaalleen. Kiitoksen ansaitsee myös paikalle kiiruhtanut ensiapuväki.

Pelastusjohtaja Partanen sitä vastoin sähelsi ja jätti lähettämättä pelastusyksikön, joka olisi ollut valmiina lähtemään. Partanen perusteli surkuhupaisesti päätöstään tietämättömyydellä ja tilanteen epäselvyydellä. Maallikkokin ymmärtää, että liika lähettäminen olisi ollut parempi kuin päästää evakuointikoneet lähes tyhjillään tuhoalueelle. Tähän muistuma: Kun Tsernobil räjähti (1994?) ja Ruotsissa ydinvoimalan säteilymittarit näyttivät tämän jälkeen hälyttävästi kohonneita lukemia, niin ryhdyttiin evakuointitoimenpiteisiin, koska ei tiedetty mistä kohonneet lukemat johtuivat. Suomessa viranomaiset nauroivat ruotsalaisten "hätäilylle" ja taisipa silloinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Vuorinen pitää tarpeettomama suomalaisten koripallopoikien evakuointia Kiovasta. Raskashiukkasista (?) kerrottiin vasta myöhemmin.

Niin ja sitten Ministeri Sinikka Mönkäre ei voinut peruuttaa lomaansa ja matkusti golfaamaan Thaimaahan vastoin ulkoministeriön yleistä matkustussuositusta.

Oma lukunsa on sitten median rahastus aluksi "tappaja-aalloilla" (Ilta-Sanomat) ja sitten riipaisevilla kertomuksilla. Suru ei ole ollut päällimmäisenä. Oma lukunsa on sitten erilaisilla poliittisilla intohimoilla, joilla on rutattu milloin kutakin. Suru ei ole ollut päällimmäisenä.

Presidentti Martti Ahtisaari ja valtioneuvos Harri Holkeri nimitettiin jonkun tutkijalautakunnan puheenjohtajiksi. Olisi saanut koko lautakunta jäädä nimittämättä. Nyt siellä on puheenjohtajana valtaeliittiin korruptoitunut omaan pussiinsa bisnestä harrastava rahanhimoitsija, jonka tärkein tehtävä on hokea jäävittömyyttään, vaikka raha kilisee toimeksiantajalta omistamalleen firmalle erilaisista konsulttitöistä jatkuvasti.

Varapuheenjohtaja on pökkelö, joka ei enää tajua kuinka hänet jälleen kerran narutettiin ei-pyyteettömien tarkoitusperien hyväksi. Demarit osaavat. Ja suru ei ole taaskaan päällimmäisenä.

Pääministeri Matti Vahanen on seonnut ja antanut avoimen valtakirjan kaikille kuluille. On tietenkin kohtuullista, että ihmisiä autetaan. Saman ilon toivoisi leviävän pääministerille myös kotimaassa menehtyneille ja kurjuutta kärsiville. Tätä kirjoittaessani luin järkyttävästä nuoren koululaisen kuolemasta. Rautatien turvapuomi oli jäänyt ylös ja juna töytäissyt kuoliaaksi nuoren elämän. Turvalaitteiden tarkistamista ja varmuutta on lisättävä. Tähän täytyy löytyä rahaa. Ehdotankin varallisuusveron poistamishuuman tarkastelemista uudelleen ja veron poistamisen peruutusta. Tälle 70 miljoonalle eurolle olisi muutakin käyttöä kuin paapoa muutamaa tuhatta Suomen ökyrikasta. Miljoonalahjoittaja Jussi Salonojakin taisi hyötyä veron poistamisesta muutaman kymmentä miljoonaa. Luku on esitetty kyllä julkisuudessa!

Tämä oli

Pääkirjoitus.
Kuolema korjaa satonsa. Omaisten suru on suunnaton. Aina.

Pertti Manninen, keskiviikkona 12.01.2004.

Guardian
News World news Indian Ocean tsunami 2004
After the 2004 tsunami: rebuilding lives, salvaging communities
Five years after deaths of 228,000 people, reconstruction effort has changed the rules of disaster response
Peter Beaumont, Ben Doherty, Randeep Ramesh and Dan Chung guardian.co.uk, Wednesday 23 December 2009 19.31 GMT

Shaped like an eyelid in a halo of azure water, the tiny Indian Ocean island of Dhuvaafaru in the Maldives is a fresh-minted community that has been transplanted to the Raa atoll. Clinics, schools and roads have all been built from scratch. Its homes, all newly peopled, are the legacy of tragedy on a vast scale: 2004's Boxing Day tsunami. This year – at the culmination of the single biggest construction project in Red Cross/Red Crescent history – 4,000 people from the nearby low-lying island of Kandholhudhoo, a place made uninhabitable by the waves that destroyed houses and snapped trees like matchsticks, were finally moved to Dhuvaafaru on the opposite side of the archipelago to begin new lives.

Among them was Hussain Alifulhu, 48, one of the last to escape the island when the tsunami swamped his home. He was among those who helped build the new community, an electrician by trade who spent the last four years living with his family in temporary shelters, fishing for sea cucumbers to make a living. On his new island home, he is working as an electrician once again. The story of Dhuvaafaru is a reflection of the scale of a recovery operation that continues to this day, although in its last stages – the response to a disaster that claimed 228,000 lives in 13 countries from the coast of Africa to Indonesia in the space of a few hours, among them tens of thousands of children. It displaced 2 million more. The tsunami destroyed towns, villages and livelihoods. Half a million houses were damaged or destroyed. Fields and wells were poisoned with saline water. It obliterated lives and upset the entire composition of societies. But the little island of Dhuvaafaru is the symbol of a relief effort that, by and large, has been regarded as an overwhelming success, rewriting the rules of how best to respond to a major disaster: by empowering its victims to reconstruct their lives rather than imposing aid upon them.
...

In Thailand, even today, family members still call into the TTVI centre, the office tasked with finding and identifying the dead, in the hope that officials might have linked one of 300 unclaimed and unidentified bodies buried in the grave site in Phang Nga province, marked by a giant concrete wave, with a name of the missing.

But the monument to the tsunami's nameless victims is the exception, not the rule, in a country where few physical reminders of the disaster remain. In Khao Lak beach, for instance, where 3,000 people died, all that is left are the occasional "tsunami hazard" signs and the colour-coded evacuation routes set up in the aftermath of the disaster. Even the Marriott resort and spa, where 300 died, has reopened for business.

In Banda Aceh, what little wreckage remains has been appropriated as something for curious sightseers. The 2,600-tonne PLTD Apung cargo vessel, which was swept inland in 2004, sat in the middle of a vista of flattened buildings and the tented accommodation of the survivors. These days it is a tourist landmark surrounded by the roofs of rebuilt houses
...

Sri Lanka, in terms of its population, was the worst hit during the tsunami, and it has also suffered worst in the aftermath, seeing the least coherent recovery – one that allowed a return to war. The Tamil Tigers' monopoly on control of large areas of the country's north and east allowed it to dictate terms to the aid agencies pouring in cash. Money was diverted to buying arms and consolidating military strength. Eventually the two-year long ceasefire collapsed into fighting that only ended this year with the Tigers' final defeat.

"A lot of international agencies with no experience in the country were trying to replicate responses to an African disaster model. This led to waste and things done inappropriately. We had fishing boats given to people who were not fishermen. Too many boats led to overfishing. Giving nets that were not appropriate for our waters. Not looking at agriculture. But you learn," said PB Gowthaman, Sri Lanka country director for Oxfam Australia.

Having dealt with the tsunami, Sri Lanka now faces having to resettle "a million people" displaced by the end of three decades of war between the Tigers and the Sri Lankan army. "It's twice the size of the tsunami," said Gowthaman.

http://www.guardian.co.uk/world/2009/dec/23/2004-tsunami-five-years-on


AFTONBLADET



Bildextra. DÅ: Totalförstört NU: Upprustat.
Bildextra Totalförstördes då – så ser platserna ut nu Jämför själv.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article6343748.ab?service=galleryFlash

Kuvia ja kirjoituksia nettisanomat.com-sivustosta aiheittain ryhmiteltyinä. LUETTELO

VUOSI 2014

SURU

Jokaiselle etusivulle!

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen -
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Kaiken keskellä aina läsnä! -
Viikkosanomat- blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu!
101 ilmoitusta.

Kivisaaren juhannuskokko "50 vuotta sitten". Kivisaari. Helsinki. Vuonna 1960 (n.). Ullakolta löytyneestä paperikuvasta keskiviikkona 2008-06-18. Sinistys ja kontrasti perjantaina 2011-06-24. Pertti Manninen. Julkaistu ensimmäisen kerran lauantaina 2008-06-21 - toisen kerran perjantaina 2011-06-24 - kolmannen kerran perjantaina 2013-06-21.

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta!

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07.

Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

    

2013-09-20 Laatikon tyhjennysvideot youtubessa. (2013-10-06)

Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria. 

Joulukuu 2013. Harrastakaa!

"Harrastakaa!". Rengasvoimistelija matkalla treeneihin Vaajakosken urheilutalolle nuorempien koulutyttöjen palatessa koteihinsa joulukuun lumien jo hiukan valaistessa hämärtyvää iltapäivää. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2013-12-12 klo 14:52.

"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

VUOSI 2014 - SURU - VUOSI.fi - Kuvia ja kirjoituksia nettisanomat.com-sivustosta aiheittain ryhmiteltyinä. - Arkistokuvia - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - sivu - tiistai 06.01.2015 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori  - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

Vuosi 2014 - N:o 25 - Suru - Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2015-01-06, nettiin 2015-01-06 19:47, linkkejä 2015-01-06.