velkasivu 17.05.01.
uusin lehti
seuraava lehti
tämä lehti
edellinen lehti
vanhin lehti
kaikki lehdet-linkki
hakemisto
valokuva-galleria

ilmoi-tukset

kirjoita

lukijalta

Ulosottomies ja velkaneuvoja. Kenen joukossa seisot?
"Voita annetaan molemmille puolille leipää..." kihlakunnanvouti Reijo Heikkinen. Velkojen katoamishanke puistattaa ulosottomiestä.
"Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy." johtava velkaneuvoja Ritva Anttonen. Velallista ei armahdeta.

nettisanomat.com 25.05.00 nettisanomat.com 25.05.00

miten voi sivistynyt kansakunta sallia pankkikriisiksi kutsutun toiminnan ja suoranaisen koronkiskonnan?

nettisanomat.com velkasivu 17.05.01.

urheilu

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2. kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaa-miset

lukijoilta

info

ilmoi-tukset

nettisanomat.com velkasivu 17.05.01.
"Voita annetaan molemmille puolille leipää..." kihlakunnanvouti Reijo Heikkinen.

Oikeusministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan yksityishenkilön velkojen vanhenemista ja ulosoton säätämistä määräaikaiseksi. Nykyisinhän velka vanhenee 10 vuodessa, jollei siitä muistuteta. Työryhmä ehdottaa, että ulosotolla voisi periä takausvelkaa ja kulutusluottoa 15 vuotta, rikosvahingon korvausta 25 vuotta ja muita saatavia 20 vuotta.

Sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja Pekka Tiihonen, on käynyt haastattelemassa Äänekosken kihlakunnanviraston ulosotto-osastoa johtavaa kihlakunnanvouti Reijo Heikkistä.

Muut lehdet: Keskisuomalainen torstaina 10.05.01 uutissivulla, Pekka Tiihonen.

"Velkojen katoamishanke puistattaa ulosottomiestä.
Toimikunta suunnittelee, että velka häviäisi kokonaan 12-15 vuodessa
...
- Voita annetaan molemmille puolille leipää, jos lyhyt vanhentumisaika laitetaan niillekin velallisille, joille kertyy palkasta tai hyvästä eläkkeestä ulosmitattavaa, Heikkinen sanoo.
...
Velan häviäminen voisi Heikkisen mielestä vaikuttaa arvaamattomasti yhteiskuntaan, luottoihin ja kauppaan. Hänen mielestään hanke unohtaa velkojat, joissa on muitakin kuin varakkaimpia.
- On vaikea ajatella meidän alueella sellaisia velallisia joita se auttaisi tällä hetkellä.

Heikkisen mielestä velkajärjestelylakia on tulkittu tuomioistuimissa niin väljästi, että jo siitä on tullut yleinen velkojen armahduslaki. Hänen mukaansa ulosottoväen keskuudessa aika moni on samaa mieltä.
- Jos yleinen vanhentumisaika säädetään näin radikaalisti, velkajärjestelylaki pitää kumota. Tällä hetkellä muutaman miljoonan velat saa anteeksi, kun muistaa, ettei mene töihin sinä aikana, Heikkinen huomauttaa.

Velkajärjestelyssä veloista pääsee noudattamalla oikeuden vahvistamaa maksuohjelmaa, joka kestää yleensä viisi vuotta. Järjestely voidaan myöntää vakaviin velkaongelmiin joutuneelle yksityishenkilölle. Heikkinen toivoo, että velkavapautuksesta puhuvat kansanedustajat tutustuisivat käytännön tapauksiin.
- Todellinen tieto puuttuu. Käytännössä jokainen joka haluaa, saa velkajärjestelyn.
..."
Kaksipalstaisessa kuvassa: Kihlakunnan vouti Reijo Heikkinen.

Muut lehdet: Keskisuomalainen torstaina 10.05.01 uutissivulla, Pekka Tiihonen. Äänekoski.

Vastine edelliseen kirjoitukseen:
"Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy." johtava velkaneuvoja Ritva Anttonen. Velallista ei armahdeta.

Lue myös: nettisanomat.com 17.05.01 etusivulla:
Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus.

Jean Renoir 1936
tv2:ssa sunnuntaina 20.05.01.

nettisanomat.com velkasivu 17.05.01.

"Velallisen kaikki perusturvan ylittävä varallisuus ja maksukyky käytetään velanmaksuun maksuohjelman ajan."

"Velkajärjestelylaki ei ole anteeksianto-
automaatti. Sen tavoitteenahan on pyrkiä ensin sovintoratkaisuun velkojien kanssa."

"Velkajärjestelyyn menevät nykyisin useimmin ne, joilla ei ole velkojille mitään tai hyvin vähän tarjottavaa."

"Velkajärjestelyssä olevat työttömät hakevat ja onneksi jo saavatkin työpaikkoja."

"Velkajärjestely tai vapaaehtoinen järjestely tuo yhteiskunnalle huomattavia säästöjä mm. toimeentulotuen, sairaanhoidon ja erityis-
sairaanhoidon kustannuksissa."

"On kannattavampaa saada velallinen velkajärjestelyyn kuin roikottaa häntä ulosotossa."

"Pitkäaikainen toivotan ja järjestelemätön velkataakka aiheuttaa suurimmalle osalle ylivelkaantuneista hoitoa vaativia mielenterveys-ongelmia ja/tai fyysisiä sairauksia."

"Stakesin tutkimuksen mukaan ylivelkaantuneet kärsivät mielenterveys-
häiriöistä yli puolta enemmän kuin muu väestö."

"Velal-
lisen kuole-
masta eivät velkojat hyödy."

nettisanomat.com velkasivu 17.05.01.
"Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy." johtava velkaneuvoja Ritva Anttonen.

Velkaneuvonnan ruohonjuuritasolla työskentelevä Jyväskylän kaupungin johtava velkaneuvoja Ritva Anttonen kertoo vastinessaan Äänekosken kihlakunnanvouti Reijo Heikkisen haastatteluun, mitä todella tapahtuu ja mitä tiedetään pitkäaikaisvelallisten asioista ja kuinka heitä voidaan auttaa nyt ja tulevaisuudessa.

Velallista ei armahdeta.

"Pohjoisen Keski-Suomen vastaava kihlakunnanvouti Reijo Heikkinen otti kantaa velkojen vanhenemishankkeisiin ja velkajärjestelylakiin Keskisuomalaisen haastattelussa 10.05.

Velkajärjestelylaki ei ole velallisten armahduslaki niin kuin hän väittää. Velallisen kaikki perusturvan ylittävä varallisuus ja maksukyky käytetään velanmaksuun maksuohjelman ajan.

Velkojen järjestelyn avulla velallinen voidaan usein nostaa yhteiskunnan tukien varasta kiekkumasta tolpilleen elättämään itse itsensä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa velallinen hakeutuu velkaneuvontaan, sitä parempi sekä velalliselle, velkojille että yhteiskunnalle.

Se, että jokainen saa halutessaan velkajärjestelyn, ei pidä paikkaansa. Velkajärjestelyjen hylkäysprosentit vaihtelevat käräjäoikeuksista riippuen 7% - 35%. Osa ylivelkaantuneista ei ole voinut edes hakea velkajärjestelyä esteiden vuoksi.

Siellä missä on velkaneuvonta toiminut jo pitkään esteperusteiset velkajärjestelyt seuloutuvat pois. Se näkyy pieninä hylkäysprosentteina käräjäoikeuden tilastoissa.

Velkojen vanhenemista koskeva laki ei poista velkajärjestelylain tarvetta. Jos tämän tyyppinen laki tulisi voimaan se auttaisi niitä velallisia pääsemään ikuisesta "velkavankeudesta", jotka eivät saa velkajärjestelyä.

Ulosottoviranomaisen näkökulmasta arvioituna velkajärjestelylaki voi näyttää eri tyyppiseltä kuin se on. Velkajärjestelylaki ei ole anteeksiantoautomaatti. Sen tavoitteenahan on pyrkiä ensin sovintoratkaisuun velkojien kanssa.

Hyvin usein sovintoratkaisut tehdään velkaneuvojien avustuksella. Velkaneuvojien tekemät sovintoesitykset perustuvat usein siihen, että velallinen maksaa kertamaksuna Takuu-Säätiön takaamalla järjestelyluotolla velat joko kokonaan tai saman määrän minkä asiakas joutuisi velkajärjestelyssä maksamaan.

Kun velallinen maksaa järjestelyluotolla ulosottoon velan, ulosottomies voi tehdä tiedostoihinsa kirjauksen "tehokas perintä". Tämä tehokas perintä ei olisi onnistunut ilman velkajärjestelylakia, minkä mukaisiin kertymiin sopimusratkaisut valtaosaltaan perustuvat.

Velkajärjestelyyn menevät nykyisin useimmin ne, joilla ei ole velkojille mitään tai hyvin vähän tarjottavaa. Velkaneuvojien avulla tehdyistä järjestelyistä on 50-70 % vapaaehtoisia järjestelyjä. Käräjäoikeuden kautta tapahtuvat järjestelyt tuovat pohjaa sovintoesityksille.

Velkajärjestelyssä olevat työttömät hakevat ja onneksi jo saavatkin työpaikkoja. Velkaneuvontayksiköt ovat ruuhkautuneet mm. sen seikan takia, että siellä selvitetään velkajärjestelyssä olevien asiakkaiden lisätilitysvelvollisuuksia ja sovitaan velkojien kanssa usein melkoisten summien maksuaikatauluista.

Suuri osa näistä selvityksistä tehdään niille, jotka ovat työllistyneet velkajärjestelyn aikana. Ulosottotoimiston rahavirroissa nämä luvut eivät näy.

Velkajärjestely tai vapaaehtoinen järjestely tuo yhteiskunnalle huomattavia säästöjä mm. toimeentulotuen, sairaanhoidon ja erityissairaanhoidon kustannuksissa.

On kannattavampaa saada velallinen velkajärjestelyyn kuin roikottaa häntä ulosotossa. Velallinen, jolta mitataan 1/3 tuloista velkojen korkoihin ja ulosottopalkkioihin, pääsemättä lyhentämään itse velkaa, ei ole motivoitunut hankkimaan töitä. Kiusaus nostaa työttömyskorvausta ja siirtyä harmaan talouden piiriin on suuri.

Pitkäaikainen toivotan ja järjestelemätön velkataakka aiheuttaa suurimmalle osalle ylivelkaantuneista hoitoa vaativia mielenterveysongelmia ja/tai fyysisiä sairauksia.

Stakesin tutkimuksen mukaan ylivelkaantuneet kärsivät mielenterveyshäiriöistä yli puolta enemmän kuin muu väestö.

Joka viidennellä ylivelkaantuneella on huono terveydentila. Muusta väestöstä joka 14 kärsii huonosta terveydestä.

Sairastaminen johtaa työkyvyttömyyteen ja siirtymiseen yhteiskunnan elätettäväksi.

Ylivelkaantuneista 22 % suunnittelee itsemurhaa ja muusta väestöstä 3 %. Autettujen velallisten itsemurha-aikeet vähenevät puoleen.

Velallisen kuolemasta eivät velkojat hyödy."

RITVA ANTTONEN
johtava velkaneuvoja, Velkaneuvontakeskus, Jyväskylän kaupunki.

Keskisuomalainen tiistaina 15.05.01 Puheenvuoro.

Edellinen kirjoitus oli vastine haastatteluun:
"Voita annetaan molemmille puolille leipää..." kihlakunnanvouti Reijo Heikkinen. Velkojen katoamishanke puistattaa ulosottomiestä.

Lue myös: nettisanomat.com 17.05.01 etusivulla:
Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus.

miten voi sivistynyt kansakunta sallia pankkikriisiksi kutsutun toiminnan ja suoranaisen koronkiskonnan?

Jean Renoir 1936
tv2:ssa sunnuntaina 20.05.01.

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta". Tämä Risto Rasan lause painui heti mieleeni ja nyt keväällä 2001 se on todempi kuin sen kuullessani osasinkaan ymmärtää. Viikon kuva: kaikki mitä kirjoitan on kaipuuta.