Joka torstai 1999/20.

linkit:
Ahtisaari politikoi 2:
Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin Linnan juhliin!
Paviljongin johtaja sai potkut
Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari
Yliopiston rehtori Sallinen Harjua nirhomassa
Mäki-Matin perhepuisto ja demokratia
Kenen Keskisuomalainen?

Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri musiikki

netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info

Viikon merkit

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!

Muut lehdet: Helsingin Sanomat:

3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.



"Kampin kaavamuutos paikallaan

HELSINGIN keskustan suurin yhtenäinen rakennuskohde Kampin terminaalialue ei täytykään ihan niin massssiviseksi kuin valtuuston viime keväänä hyväksymä asemakaava esittää. Fredrikinkadun varrelle suunniteltu 6-kerroksinen rakennus aiotaan madaltaa vain yksikerroksiseksi. Niin Tennispalatsin edusta saa eteläåäätyynsä lisää avaruutta.

Muutos on tärkeä koko Kampin uuden keskustan ilmeelle. Se aiotaan rakentaa niin täyteen, että pienikin kevennys rakennusmassoissa on tervetullut. Nyt hylättäväksi esitettävän toimistotalon rakennusoikeus siirretään Fredrikinkadun länsipuolelle Kampin metroaseman tontille. Yleisön nähtävillä olevan kaavaluonnoksen mukaan sille on tarkoitus rakentaa viereisen Autotalon korkuinen toimistotalo.

Fredrikinkadun länsipuoli jäi Kampin terminaalialueen kaavoituksen ulkopuolelle. Tennispalatsia ja nykyistä bussikenttää uudistettaessa on syytä katsoa myös ympärilleen. Sähkötalo, Autotalo ja Kampin metroasema ovat oleellinen osa koko Kampin suunnittelualuetta. Siksi molempia kaava-alueita on tarkasteltava kokonaisuutena. Kaavaluonnoksen tarkoituksena on liittää Sähkö- ja Autotalon alueet osaksi Kampin uutta liikekeskustaa.

Kaksi uutta korkeaa liikerakennusta Fredrikinkadun molemmin puolin olisi jo liikaa. Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."

Muut lehdet: Helsingin Sanomat:

3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2

Pertti Manninen:

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?

Vastaus kysymykseen?

Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi.

Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä.

Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: " Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin.
Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."

Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen.

Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen.

Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä.

Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista.
Peruuttamaton tulee tapahtumaan.

Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi.

Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan.

nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen.

Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!

Muut lehdet: Helsingin Sanomat:

Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.

"Helsingin valtuusto jatkoi SanomaWSOY:n tonttivarausta

ANNA-LEENA PYYKKÖNEN
PASI TUOHIMAA

Helsingin Sanomat

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustelun ja äänestyksen jälkeen Sanoma-WSOY:n Kampin-Töölönlahden alueen tonttivarauksen jatkamisen kolmella vuodella.

Valtuutettu Jorma Hentilä (vas) esitti toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginhallituksen pitäisi selvittää optiotontin sijoittamiselle Kampin-Töölönlahden alueen lisäksi muita vaihtoehtoja. Valtuusto ei hyväksynyt Hentilän pontta. Sen puolesta äänesti 26 ja vastaan kolme. Tyhjiä ääniä annettiin kuitenkin 55, joten puoltoäänet eivät riittäneet.

Valtuustolähteiden mukaan kaupunki olisi jo tarjonnut Sanoma-WSOY:lle tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta, mutta ne eivät ole kelvanneet yhtiölle. Nyt näyttää siltä, että ainoat sopimuksen mukaiset toimistotontit sijaitsevat Töölönlahdella radan varrella.

Hentilän lisäksi monet muut valtuutetut pitivät option antamista silloiselle Sanoma Osakeyhtiölle virheenä. Sopimusta ei kuitenkaan haluttu rikkoa, koska se antaisi yritysmaailmalle huonon kuvan kaupungista sopimuskumppanina.

Myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) sanoi, ettei näköpiirissä ole seikkoja, joiden takia kaupungin pitäisi tärvellä maineensa ja sopimus Sanoma-WSOY:n kanssa. Hän muistutti, että optio tehtiin aivan toisissa olosuhteissa kuin nyt ovat. Silloin rakentaminen oli täysin kuollut kaupungista.

Olli Salin (Muutos 99) aprikoi, voisiko sopimusta muuttaa sillä perusteella, että sen teki aikoinaan Sanoma Osakeyhtiö. "Nyt oikeushenkilö on toinen, Sanoma-WSOY."

Tuomo Markelin (nuors) kysyi Korpiselta, onko etuosto-oikeutta pakko jatkaa?

Korpinen ei tiennyt koituisiko sopimuksen rikkomisesta taloudellisia vaikutuksia. Hän arveli Sanoma-WSOY:n olevan sellainen yritys, ettei se helposti riitauttaisi tällaisia asioita.

Minerva Krohn (vihr) ei pitänyt seitsemän vuotta sitten tehtyä sopimusta viisaana. "Sellaisten ei pitäisi antaa ohjata alueen kaavoitusta. Toivottavasti toinen Sanomatalo ei ole yhtä massiivinen kuin ensimmäinen."

Varaussopimus takaa yhtiölle etuosto-oikeuden toiseen tonttiin alueella. Uusi sopimus on voimassa 2002 loppuun. Tonttioptiosta sovittiin samassa kaupassa, jolla kaupunki myi nykyisen Sanomatalon tontin yhtiölle 1997. Esisopimus tehtiin seitsemän vuotta sitten.

Sopimus umpeutuu vuoden lopussa. Viivästyminen on johtunut Töölönlahden alueen keskeneräisestä kaavoituksesta. Kaupunki ei ole näin voinut tarjota yhtiölle tonttia sopimusaikana."

Muut lehdet: Helsingin Sanomat:

Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.

Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta.

Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempi-
kokoista.

Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä!

Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?



Kuva Chaplinin elokuvasta NYKYAIKA.

NYKYAIKA
CHARLES CHAPLIN
1936

Nykyaika nyt!

Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis.

Milloin tehdään viimeinen painokone?



Kuvannut Pertti Manninen Jyväskylän graafisilla messuilla kesällä 1999.

Kaksoismurhan taustalla raju huoltajuuskiista.

(ILTA-SANOMAT tiistaina 14. joulukuuta 1999).

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?



Kuva Chaplinin elokuvasta NYKYAIKA.