Kotiliesi
Nro 13-14 14. heinäkuuta 2000
Teksti Riitta Pollari Kuvat Kimmo Räisänen
Mäntyniemen herra |
Ilta-sanomat
torstaina 13. heinäkuuta 2000
Seppo Varjus (IS)
Pentti Arajärvi:
Yksityisyyden menettäminen ollut kaikkein vaikeinta
|
|
|
Pentti Arajärvi, 52, lopetti entisen elämänsä ja siirtyi nykyiseen helmikuun
kuudentena päivänä kello 21.52. Hän muistaa kellonajan tarkasti. "Minä
olin asiasta varma myöhemmin kuin Tarja ja Esko Aho. Oloni oli hyvin ristiriitainen."
Viime kuukausina miehellä on ollut aikaa tottua uuteen rooliinsa presidentin
miehenä. |
|
|
| "Vaikeinta
on ollut yksityisyyden, oman ajan käytön ja jopa elämänhallinnan menettäminen.
Elämässäni on nykyään enemmän kuin ennen asioita jotka täytyy vain tehdä." |
-
Vaikeinta ollut yksityisyyden, oman ajankäytön ja jopa elämänhallinnan
menettäminen. Elämässäni on nykyään enemmän asioita, joita täytyy vain
tehdä, Arajärvi sanoo. |
|
| Mutta
paljon on myös asioita, jotka Pentti Arajärvi tekee visusti omalla tavallaan,
edeltäjiensä muodollisemmasta linjasta poiketen. Hän pahoittelee, kun
ei päässyt tulemaan sateen vuoksi haastatteluun omalla pyörällään. Turvamiestä
ei näy mailla halmeilla. |
|
|
| "Olen
tietoisesti päättänyt olla vieraantumatta todellisuudesta. Yritän itse
hoitaa mahdollisimman paljon omia asioitani, vaikka eihän se aina ole
mahdollista. En halua myöskään vältellä tilanteita, joihin kuka tahansa
meistä voi joutua." Niinpä Arajärvi kulkee toisinaan bussilla sekä ratikalla
ja menee nykyään mielellään jonoon. Hän huomaa kuitenkin yhä useammin,
että edellä olevat antavat hänelle auliisti paikkansa. Näin ei käynyt
koskaan virkamies Arajärvelle. "Aikaisemmin olisin ollut iloinen, jos
olisin päässyt jonossa heti ensimmäiseksi, mutta nyt olen siitä vain kiusaantunut." |
Arajärvi
yrittää pitää kosketusta todellisuuteen liikkumalla bussilla, raitiovaunulla
ja pyöräilemällä. Myös jonottamisesta on tullut mieluisaa, vaikka ihmiset
auliisti päästäisivätkin hänet ohitseen. - Aikaisemmin olisin ollut iloinen,
jos olisin päässyt jonossa heti ensimmäiseksi. Nyt olen siitä vain kiusaantunut. |
|
| Tuijotteluun
Arajärvi on jo tottunut, mutta julkisuuden kanssa täytyy tehdä enemmän
töitä. Virkamies Arajärvi tottui esiintymään julkisuudessa selvitysten
tekijänä tai raporttien julkistamisen yhteydessä. Sellaisen ihmisen yksityiselämä
harvemmin kiinnostaa julkisuuskoneistoa. "Kun työskentelin toimeentuloturvan
selvitysmiehenä vuonna 98 lehdissä saatettiin joskus mainita suhde Tarjaan,
mutta ei sen enempää." Nykyisellä Arajärvellä on taatusti kiinnostava
yksityiselämä. Yksityisyyden ja julkisen rajanveto onkin ollut viime aikoina
mietinnässä. Linja on selvä. "Perhesuhteet ja niihin liittyvät tilanteet
sekä ystävät ovat yksityisyyttä, muusta voi jo puhuakin. Sitten tulevat
tällaiset rajatapaukset. Miten niitä nyt kuvaisi? Vaikkapa mieliruoka.
Siihen voisi jo vastatakin." Mikä se on? |
|
|
| "Olen
kaikkiruokainen, kuten kuulemma sika ja rottakin." |
Ruokatottumuksiltaan
Arajärvi tunnustautuu kaikkiruokaiseksi. - Niin kuin kuulemma sika ja
koirakin. |
|
| Arajärvellä
ei ole koskaan suurta hinkua julkisuuteen, hän on viihtynyt taustavaikuttajana.
Niinpä vaalien jälkeinen haastattelupyyntöjen tulva tuntui aluksi melkein
kauhistuttavalta. "Mutta onneksi tämän ikäinen ihminen pystyy jo hallitsemaan
julkisuutta. Joskus ajattelen kauhulla parikymppisiä urheilijoita ja missejä,
jotka kertovat auliisti kaiken elämästään julkisuudessa." "Toisaalta julkisista
asioista voi puhua yksityisyyden kautta. Luin vaalien jälkeen Tellervo
Koiviston viimeisimmän kirjan. Se oli upea; hän kertoo hyvin yksityisistä
asioista, mutta kuitenkin julkisella tasolla pysyen. Kirja varmasti vaikuttaa
mielenterveyskysymyksistä käytävään keskusteluun." Pentti Arajärvi on
totisesti piilohauska ja älykäs mies. Hän ei varmastikaan ole mikään seurueen
keskipiste vaan pidättyvä ja vähän ujonoloinenkin. Mutta kiinnostavinta
hänessä onkin virkamiesmäisen asiallisuuden ja poikamaisen sanailun sekoitus.
Arajärvi yksinkertaisesti ei pelkää kääntää asioita hassuiksi, mutta ikään
kuin varmuudeksi hän vilkaisee sen jälkeen vakavana ympärilleen ja sanoo:
"No, leikki leikkinä." Monet pitävät Arajärvestä, ja hänen ammattitaitoaan,
asiantuntemustaan ja poliittista pelisilmäänsä ei kiellä kukaan. Mutta
on niitäkin, jotka pitävät häntä varsinaisena "perusdemarijääränä", jonka
näkemykset esimerkiksi yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ovat vanhakantaisia
ja nyky-yhteiskuntaan sopimattomia. |
|
|
| Arajärvi
kuitenkin pitää näkemyksistään kiinni: "Minusta on tärkeää, että julkisen
sektorin hyvinvointipalvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja tarpeeksi
korkeatasoisia. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikki ovat halukkaita
käyttämään samoja palveluja, eivätkä rikkaat ja köyhät hoida terveyttään
tai käy koulua eri paikoissa." Arajärvi haluaa arvosteluista huolimatta
elää ja ajatella tavallaan. |
|
|
|
Joidenkin lehtien taannoista jupinaa Ruotsin-valtiovierailusta mies näyttää
aidosti ihmettelevän. Syytös numero yksi: Arajärvi erosi Modernin taiteen
museossa hetkeksi muusta seurueesta ja katseli yksin tauluja. "Mutta minähän
olen vain aidosti kiinnostunut modernista taiteesta." Syytös numero kaksi:
Arajärvellä olivat puvuntakin napit auki. |
Arajärveä ärsyttää presidenttiparin äskeiseen Ruotsin-vierailuun liittynyt
kirjoittelu. Arajärvi sai kritiikkiä mm.siitä, että hän piti puvuntakkinsa
nappeja auki |
|
| "Minä
en pidä kauhean tärkeinä ylitarkkoja muodollisia sääntöjä. |
.
- Minä en pidä kauhean tärkeinä ylitarkkoja muodollisia sääntöjä. |
|
| |
Arajärvi
ei arvosta ylitarkkaa muodollisuutta. Hän kertoo tuntemuksistaan perjantaina
ilmestyvän Kotiliesi-lehden haastattelussa. |
|
|
Olen ihan varma, että takkini napit olivat kiinni niissä tilanteissa,
joissa niiden pitikin. Jos ne olivat jossakin tilanteessa auki, en silti
loukannut ketään. Hyvät tavat ovat tärkeitä ja hyvä käyttäytyminen on
toisten kunnioittamista." |
-
Olen ihan varma, että takkini napit olivat kiinni tilanteissa, joissa
niiden pitikin. |
|
| "Takin
nappien nostaminen elämää suuremmaksi kysymykseksi on epäolennaisuuksiin
juuttumista. |
-
Takin nappien nostaminen elämää suuremmaksi kysymykseksi on epäolennaisuuksiin
juuttumista |
|
| Mikä
on sellaisen keskustelun tavoite?. Nyt Arajärven silmissä melkein välähtää.
Onkohan hän vihainen? "Ja sitä paitsi tähän voisi vielä sanoa, että jos
etiketin tuntee, sitä voi rikkoakin." |
|
|
| Arajärvi
itse on imenyt käyttäytymisen perussäännöt kotoaan, jota hän luonnehtii
"helsinkiläiseksi ylemmän keskiluokan perheeksi". Nelilapsisen perheen
esikoinen on tottunut olemaan lastenpsykiatrin Terttu Arajärven poika.
Naureskellen hän toteaa, että "en kuitenkaan ole äitini ammatinvalinnan
syy tai seuraus". "Minua on aina hämmästyttänyt, että ihmiset kyselevät
minulta lastenpsykiatriasta ikään kuin olisin jonkinlainen alanasiantuntija.
Lastenpsykiatrian tiedot eivät kuitenkaan periydy geneettisesti." Ala
kuitenkin kiinnostaa. "Lastenpsykiatria on nuori tieteenala, ja monet
sitä luomassa olleet ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Lääkärivajaus
on suuri ongelma. Lamahan koetteli lastenpsykiatriaa ja lapsia.." Äidin
ura ei liiemmin Arajärven lapsuutta ja nuoruutta haitannut. Sairaala ei
näkynyt lasten arkipäivässä. "Äidistäni tuli professori vasta, kun olin
melkein täysi-ikäinen. Lapsuudessani äiti meni sairaalaan töihin ja tuli
sieltä pois. Joskus olin kuulemma vauvana mukana päivystysvuoroissa. Äiti
laittoi minut päivystyshuoneen lipaston laatikkoon nukkumaan. Tarjan kanssa
joskus kiistelimmekin, oliko laatikko kiinni vai auki." |
Arajärvi
korostaa todellisen hyvän käyttäytymisen tärkeyttä. Hän on oppinut sen
lapsuudenkodissaan. Arajärven äiti on lastenpsykiatrian guru Terttu Arajärvi.
|
|
| Kouluaikoina
Arajärvi oli innokas partiolainen. Kun koulu loppui lauantaina, hän hyppäsi
poikajoukon kanssa Espoon Nuuksioon vievään bussiin. "Minulle palaavat
muistot mielen, kun luen lehdistä juttuja Nuuksioon eksyneistä partiolaisista.
Mekin eksyimme sinne joka viikko. Pimeän tultua päätimme kenen vuoro on
tällä kertaa johtaa eksymistä." |
|
|
| Luonto
tuli partiovuosina tärkeäksi Arajärvelle: Nykyäänkin hän vaeltaa vuosittain
Lapissa. "Enää ei ole nuoruusaikojen tapaan tarvetta koetella rajojaan
esimerkiksi nukkumalla 30 asteen pakkasessa lumikuopassa." |
Entinen partiolainen Arajärvi rentoutuu vaeltamalla vuosittain Lapissa.
Enää hän ei kuitenkaan koettele rajojaan nukkumalla 30 asteen pakkasessa
lumikuopassa. |
|
| Jos
koti ja partio opettivat kodin, uskonnon ja isänmaan tärkeyttä, koulun
yläluokilla maailmankuva laajeni. Historiallista ja yhteiskunnallista
kirjallisuutta ahmiva nuorimies vannoi vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden
nimeen. "Kiinnostus historiaan alkoi jo kymmenvuotiaana. Sain lahjaksi
Välskärin kertomukset. Kirjan romanttisesta historiakäsityksestä voidaan
olla mitä mieltä tahansa, mutta minut teos sai kiinnostumaan historiasta
ja sitä kautta yhteiskunnasta." |
|
|
| Arajärvi
kuvaa päätymistään sosiaalidemokraatiksi älylliseksi prosessiksi. |
Arajärvi
sanoo itse päätyneensä sosiaalidemokraatiksi "älyllisellä prosessilla". |
|
| "Olenhan
minä Marxini, Leninini ja Bersteinini lukenut. Demokratia-käsitys piti
minut sosiaalidemokraattina enkä lähtenyt eteenpäin vasemmalle." Ylioppilas
Arajärvi päätti ryhtyä isänsä tavoin lakimieheksi ja alkoi opiskella oikeustieteitä.
Toisena vankkana vaihtoehtona oli valtiotieteet. Valmistuttuaan Arajärvi
sai esittelijän viran opetusministeriöstä. Hän oli tuolloin päivää vaille
24-vuotiaas. "Noihin aikoihin julkinen sektori kasvoi kovaa vauhtia ja
ihmisillä oli kysyntää. En voinut kuvitella itseäni liike-elämässä tai
asianajajan työssä. Olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja vierastan liikemaailman
yksityisen voiton tavoittelua." Nuori, lakeja kirjoittava virkamies oli
intoa täynnä. Nyt innostus vähän naurattaakin. "Olinhan minä aikamoinen
kukkopoika, mutta kylläkin aika oppimishaluinen. Onneksi minulla ei ollut
valtaa yksittäisiin ihmisiin, eihän nuorella koskaan saisi ollakaan. Kun
käytössä on vain tietoa ilman elämänkokemusta, on tiedon käyttökin vajavaista." |
|
|
| Kahdentoista
opetusministeriön vuoden jälkeen Arajärvestä tuli eduskunnan sosiaali-
ja terveysvaliokunnan sihteeri. Kuudentoista vuoden ajan lähestulkoon
kaikki sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö kulki Arajär4ven käsien kautta.
"Lama aiheutti melkoisen ajattelutavan muutoksen. Olin ollut melkein
kymmenen vuotta rakentamassa sosiaali- ja terveyssektoria, jota piti laman
vuoksi rationalisoida ja leikata. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että palvelujärjestelmän
ydin säilyi tyydyttävässä kunnossa. Jos palveluja olisi purettu laman
aikana, niiden palauttaminen olisi ollut kallista ja vaivalloista. Rahaetuuksien
palauttaminen eo ole yhtä vaikeaa." Valiokuntaneuvos Arajärven mielestä
eduskunta oli viihtyisä työpaikka. Valiokunnan sihteerinä hänen työnsä
ohjenuora oli tulla toimeen kaikkien poliittisten suuntausten kanssa.
"Eduskunnan virkanimitykset ovat usein poliittisia. En pidä sitä yksinomaan
kielteisenä. Kun tunnetaan henkilön maailmankuva, tiedetään suunnilleen
mitä valitaan. Sen sijaan täysin epäpoliittiseksi heittäytyvän henkilön
maailmankuvasta ei aina tiedä. Poliittinen kanta ei voi olla virkanimityksissä
erityinen ansio mutta ei myöskään haitta." Toinen toiminnan ohjenuora
oli tehdä työ aina kunnolla. "Kun asia voitiin ratkaista, pyrin siihen,
että se ei jäänyt ainakaan minusta roikkumaan. Paperit olivat valmiina
ja selvitykset tehty. Minulle oli kunnia-asia toimia korrektisti eli tuoda
esille kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot. Asiantuntijavaltaahan
voi käyttää myös väärin esimerkiksi väittämällä poliitikoille, että jokin
käypä vaihtoehto ei ole mahdollinen." |
|
|
| Arajärvi
on eittämättä oman alansa ehdoton asiantuntija. Tai omasta mielestään
ainakin oli. "Nyt en enää ole tapahtumien keskipisteessä. Samalla, kun
hiljakseen menetän asiantuntemustani, ollaan sanomisistani yhä kiinnostuneempia." |
Suomen
parhaisiin sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön tuntijoihin kuuluva
Arajärvi valittaa, että on menettämässä asiantuntemustaan, kun ei ole
enää tapahtumien keskipisteessä eduskunnan valiokunnassa. Samalla hänen
sanomisistaan ollaan yhä kiinnostuneempia. |
|
| Onhan
Arajärvi tullut myös varovaisemmaksi. Perheessä politiikkaa tekee tällä
hetkellä Tarja Halonen. "En ole poliittinen toimija, enkä halua astua
poliittisissa kysymyksissä Tarjan varpaille. |
Hän
haluaa kuitenkin jättää politiikan tekemisen Haloselle. |
|
| Se,
mitä taannoin sanoin KTV:n seminaarissa, oli rohkeinta mitä voin tällä
hetkellä sanoa." Mitä Arajärvi sitten sanoi? Hän muistutti, että 90-luvulla
sosiaali- ja terveysmenoja on karsittu noin 20 miljardilla markalla. Nyt
olisi hänen mukaansa aika miettiä, mitä palveluja voitaisiin palauttaa
ja missä muodossa. |
|
|
| "Laman
aikana siirryttiin avohuoltopaonotteisuuteen lastensuojelussa, päihdehuollossa
ja mielenterveyshuollossa. Olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että hyvässä
avohuollossa kukaan ei saa jäädä heitteille." "Lastensuojelun lisääntynyt
tarve voi olla seurausta palvelujen liiallisesta alasajosta. Parasta lastensuojelua
on lasten elinolosuhteiden yleinen parantaminen. Ongelmien ehkäisy on
aina halvempaa ja inhimillisempää kuin esimerkiksi laitossijoitukset,
vaikka tietysti vauriot täytyy korjata." Lama sai Arajärven mielestä monen
pahan lisäksi aikaan jotakin hyvääkin. "Laman aikana poistettiin tarpeetonta
hallintoa ja päällekkäisyyksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorit
olisivat joutuneet rakenneremonttiin ilman lamaakin. Lama opetti myös,
että hyvinvointiyhteiskunta ei tipahda taivaasta vaan sen vuoksi pitää
lähteä aamulla töihin." |
|
|
| Arajärvi
ei halua puhua hyvinvointivaltiosta vaan hyvinvointiyhteiskunnasta. "Hyvinvointia
luovat valtion lisäksi kunnat ja kansalaisjärjestöt. Myös kirkolla on
ollut myönteinen panos." Hyvinvointiyhteiskunnan tekijöitä ja siitä hyötyjiä
ovat Arajärven mukaan naiset. "Toimiva päivähoito ja kouluruokailu ovat
suomalaisten naisten työssäkäynnin ja tasa-arvon takuita. Hyvinvointiyhteiskunnan
karsiminen vaikuttikin enemmän naisten kuin miesten elämään. Naisia työllistävällä
julkisella sektorilla siirryttiin pätkätöihin ja karsittiin työpaikkoja.
Työttömyys on paljon sitkeämpää naisten kuin miesten aloilla, joilla työllistytään
teollisuuden ja kaupan elpymisen vuoksi nopeammin. Myös hyvinvointiyhteiskunnan
palvelujen tehostaminen on otettu irti paljolti työntekijöiden eli useimmiten
naisten selkänahasta." Arajärven mielestä on selvää, että sosiaaliturvan
ylläpitäminen merkitsee korkeaa verokantaa. "Sosiaaliturvan hyväksyttävyyden
kannalta on tärkeää, että myös niillä, joilla olisi vara käyttää yksityisiä
palveluja, on halu turvautua julkisiin. On tärkeää, että esimerkiksi lapsilisät,
terveydenhuolto ja päivähoito eivät ole vain pienituloisten saatavilla." |
|
|
| Arajärvi
ei vaivu pessimismiin suomalaista yhteiskuntaa miettiessään. "Jopa laman
aikana ajattelin, että tämä on hieno yhteiskunta. Sosiaaliturva vei meidät
laman yli. Mikä olisi ollut lopputulos, jos puoli miljoonaa ihmistä ei
olisi saanut työttömyysturvaa? Ei ainakaan rauhallinen yhteiskunta. Vaikka
jouduimmekin tekemään rajuja toimenpiteitä, järjestelmä toimi kuitenkin
kohtuullisesti." "Hyvinvointiyhteiskunta on meille todellinen kilpailuvaltti.
Se on halvempi ja miellyttävämpi vaihtoehto kuin poliisivaltio. Hyvinvointiyhteiskunnassa
voi kulkea kadulla pelkäämättä ja lapset voi lähettää rauhassa kouluun.
Rauhattomissa yhteiskunnissa rikkaat elävät aidatuilla alueilla. Epäilen,
onko se edes heistä mukavaa." |
Hän
korostaa hyvinvointiyhteiskuntaa Suomen kilpailuvalttina. |
|
| Arajärvi
itse elää nykyään aidatuissa olosuhteissa tarkan vartioinnin alla Mäntyniemessä.
Onko se mukavaa? "No, onhan Mäntyniemi aika iso asunnoksi. Siellä on kuitenkin
yllättävän paljon tilaa, jota ei voi käyttää. Esimerkiksi käytäviä. Mutta
kyllä siellä asuu." |
Arajärvi
sanoo, että Mäntyniemessä "kyllä asuu". - Onhan Mäntyniemi aika iso asunto.
Siellä on kuitenkin yllättävän paljon tilaa, jota ei voi käyttää. Esimerkiksi
käytäviä. |
|
| Arajärvi
sanoo elävänsä tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa. "Eikö ihmisellä
olekin aina elämänsä paras aika? Onhan niitä koettelemuksia ollut, mutta
omalla tavallani olen ollut melkoinen Hannu Hanhi. Toimeentuloni ei ole
koskaan ollut uhattuna enkä ole koskaan ollut vakavasti sairas." Mutta
hannu hannillakin on ongelmansa. |
|
|
| Työsuuntautunut
Arajärvikään ei pidä itseään ihmissuhteiden mestarina. Hän on ollut kaksi
kertaa naimisissa. Tarja Halosen kanssa hän on seurustellut viisitoista
vuotta. Yhdestä asiasta Arajärvi on ihmissuhteiden saralla kuitenkin visusti
varma. Jos avioliitto päättyykin, lapsista ei voi erota.
Niinpä hän kertookin lapsia olevan neljä. "Yksi biologinen, kaksi entisen
vaimon ensimmäisestä avioliitosta ja neljäs Tarjan tytär. Kaikkia tapaan
säännöllisesti. Biologinen poikani Esko on yhdeksäntoistavuotias ja tällä
hetkellä siviilipalveluksessa." |
Kahdesti
naimisissa ollut, 15 vuotta Halosen kanssa seurustellut Arajärvi ei pidä
itseään mestarina ihmissuhteissa. Hän korostaa, että lapsista ei voi erota.
Niinpä hän pitää omina lapsinaan "biologista" poikaansa, kahta lasta entisen
vaimonsa aiemmasta liitosta sekä Halosen tytärtä. Arajärven 19-vuotias
Esko-poika on parhaillaan siviilipalveluksessa. |
|
| Vaalitaistelun
aikana Arajärvi väsyi selvittämään kerran toisensa jälkeen suhteensa laatua
Tarja Haloseen. Uteluihin naimisiinmenosta pari kehitti yhdessä vakiovastaukset.
Vaalitaistelun puristus on tainnut unohtua, koska Arajärvi ei enää hetkessä
saa päähänsä vakiovastaustensa kaavaa. "Taisi se kuitenkin niin olla,
että se on yksityisasia." Ja niin on edelleenkin. "Mutta kumppanien mukanaolo
presidenttikilvassa ei ollut kuitenkaan huono asia. Kertoohan se Tarjasta,
millainen kumppani hänellä on." |
|
|
| Vaalitaistelussa
ja sen jälkeenkin Arajärvi on tottunut kuuntelemaan itsestään ja Tarja
Halosesta liikkuvia juttuja. Ongelma vain on, että Arajärveltä jää moni
hyvä juttu kuulematta. Vieraat eivät kehtaa kertoa ja ystävät taas eivät
viitsi. "Meistä liikkuu paljon juoruja ja anekdootteja, joissa ei ole
päätä eikä häntää. Kaikkein uskomattomin on kuitenkin vaalien aikaan liikkunut
juttu, jonka mukaan olen nimeä vaihtanut rikollinen." |
|
|
| Tällä
hetkellä Arajärven päivät täyttyvät edustusvelvollisuuksista sekä KELA:n
selvitysmiehen työstä. Tutkimustyön aihe on toimeentuloturvan lainsäädännöllinen
suhde perus- ja ihmisoikeuksiin ja Euroopan unionin säädöksiin. Kun Arajärveltä
utelee, onko tutkimustyö tuleva väitöskirja, hän vastaa kipakasti: "Mistä
tämä juttu on oikein saanut alkunsa? Kaikki kirjoittavat siitä: En ole
missään sanonut niin. Itsellänikin on välähtänyt mielessä, että selvityksen
jotakin osaa voisi myöhemmin käyttää väitöskirjana, mutta mitään tarkkaa
suunnitelmaa sellaisesta ei ole." |
|
|
| Arajärvi
on yllättynyt siitä, miten paljon kansalaiset ovat ottaneet häneen yhteyttä.
"Minulla on ihmisten kanssa ihan elävä keskusteluyhteys. Ihmiset pyrkivät
vaikuttamaan kauttani asioihin ja kertovat omista ongelmistaan. Yleensä
voin tarjota kuitenkin vain sympatiaa." |
Presidentti
Tarja Halosen avopuoliso Pentti Arajärvi valittaa, että voi tarjota
hänen puoleensa ongelmineen kääntyville ihmisille yleensä vai sympatiaa.
Hän on yllättynyt kansalaisten yhteydenottojen määrästä.
- Ihmiset pyrkivät vaikuttamaan kauttani. |
|
| Vähäisenä
vapa-aikanaan Arajärvi käy pelaamassa koripalloa tutun peliporukan kanssa.
Viime aikoina yhä harvemmin. "Aloitin pelaamisen jo kouluaikoina, mutta
en ole koskaan ollut mikään mestari. Koripallohan on älykäs joukkuepeli.
Paras saavutukseni on, kun sain parhaan pelaajan palkinnon Virossa pelatussa
ottelussa, johon en liikenneongelmien vuoksi ehtinyt mukaan. Vastapuoli
oli ehdottanut minua. Pidin sitä luottamuslauseena." |
|
|
| Mutta
mukavia vapaa-ajan hetkiä ovat myös yhteiset iltakävelyt Tarja Halosen
kanssa Mäntyniemen läheisyydessä. "Lapset saattavat hypätä
suoraan eteemme ja tuijottavat meitä. Usein he myös kysyvät: ooksä Tarja
Halonen?" |
|
|
