etusivu
lukijoilta
urheilu
tv ja radio
kulttuuri musiikki
netti
asunto
ruoka
raha
pääkirjoitus
kirjoita!
ilmoita ilmaiseksi: osta&myy
tapaamiset
säälinkki
lahjoita ruokaa
hakemisto ja aiemmat
lehdet
kuvat
tietolinkit
info
Laukaan maaseudun elinvoimaa
Kyselyn tulokset 1
Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide:
Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.
Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.
Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.
Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.
Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.
Tuota
mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille,
joiden muisti on todella lyhyt.
Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata
asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen
olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä
poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat
niiden armoille.
Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.
MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.
Lue lisää pankkituesta!. Hakemistoon!
Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!
"Onko
aerobic urheilua?"
Vauhkonen. Jyväskylän ylioppilaslehti 25. marraskuuta 1999.
Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide:
Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n alasajoon liittyen yhtiö on myymässä jälkiperittäviään ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näille noin 13 miljardin määräisille saataville ei ole varteenotettavia kotimaisia ostajaehdokkaita, vaan todennäköinen ostaja on pohjoismainen pankki tai suursijoittaja. Arsenalin toimitusjohtaja Jorma Kuoppala on arvioinut saatavien kauppahinnaksi joitakin satoja miljoonia markkoja.
Voi itku ja hammasten kiristys. Vielä muistan, miten nämä saatavat syntyivät pääosin säästöpankkien myöntämien suurten valuuttalainojen seurauksena 10 vuotta sitten silloisen hallituksen kannustaessa yrittäjiä valuuttalainojen ottamiseen. Muistan, miten luotot ottaneita entisiä yrittäjiä on kiusattu koko 1990-luku veronmaksajien edun nimissä. Ja muistan takaajia, joihin perintä on kohdistunut täydellä teholla ja joiden asunnot on myyty. Kyllä hämmästyttää, että nyt koko potti myydäänkin muutaman prosentin hinnalla ulkomaille! Eikö valtio lainkaan ajattele koko kansantalouden etua vaan lyhytnäköisesti välittömiä kameraalisia tulojaan?
Ehdotan, että nyt tarjotaan näille velallisille ja takaajille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Tämä lopettaisi velallisten vuosikymmenen piinan ja olisi viisasta politiikkaa koko kansantalouden kannalta; näin vapautettaisiin lukuisa joukko kelpo yrittäjiä jatkamaan yritystoimintaa ilman vanhoja rasitteita.
Se olisi Arsenalin viimeinen - tosin myös ainoa - palvelus suomalaisille.
HARRI RUOHOLA kauppat. maisteri Turku Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta
1999. Mielipide.
Lue lisää Arsenalista! Hakemistooon!
Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!
Tilintarkastus, "tarkoituksenmukaisuus"-tilintarkastus vai
"gangsteri"- tilintarkastus?
Aiemmin muun muassa Talousosuuspankki ja Leena Harkimo
sekä Arsenal, ja nyt KELA!
"Puhdistajana" mainetta saanut KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko
ei nähnyt mitään huomautettavaa KELA:n toiminnassa, vaikka KELA:lle
oli määrätty 70 000 markan korvaus atk-laitehankinnoista!
"Erityisselvityksen tilanneet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut olivat
Huhtasen mukaan hyvin yksimielisiä ja helpottuneita raportin antiin."
Lue eräs Yrjö Tuokon
toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!
Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta
Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".
Viikon
kuva.
Kuvan nappasi Pertti Manninen kesällä 1999 graafisilla messuilla
Jyväskylässä.
