Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!

Katkelma Pentti Sainion kirjasta

Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle:

5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".

"Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti?

Siihen kysymykseen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: " Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joista joku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti Toivonen sai niin ankaran tuomion., siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten asialle, koska se on niin arvokas."

Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti Toivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa, jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesänhoitaja, asianajaja Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan.

Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy.

Yrjö Tuokko puolestaan on ollut asianajaja Juha Rantasilan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot, pankit ja ison rahan bisnesmaailma.

Yrjö Tuokko on istunut muun muassa jo vuodesta 1994 Suomen itsenäisyyden ajan suurimman rahakirstun, pankkikriisin kymmenien miljardien raunioita hoitamaan perustetun valtion omaisuudenhoitoyhtiön eli Arsenal Oy:n, valvonnan kolmoisroolissa: hänen toimistonsa hoiti samalla kertaa Arsenalin valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen. Eikä huomautettavaa ole ollut.

Yrjö Tuokosta tuli Arsenal Oy:n luottomies, kun hän oli kunnostautunut aikanaan Talousosuuspankin tilintarkastajana, eli sen tappioiden hautaajana. Talousosuuspankin viimeisessä kaupparekisteriin toimitetussa tilintarkastuskertomuksessa 16 maaliskuuta 1990 Yrjö Tuokko kirjoitti:

"Osuuspankkia on hoidettu ammattitaidolla eikä tarkastuksessa ole todettu aihetta muistutuksen tekemiseen osuuspankin tilinpäätöksen, kirjanpidon eikä muutoinkaan osuuspankin hoidon mukaan."

Jonkin aikaa Tuokon lausunnon jälkeen konkurssikypsä Talousosuuspankki fuusioitiin Suur-Helsingin Osuuspankkiin. Tämä siksi, että pankkia ei Suomessa päästetä konkurssiin, ja sen noin 1,16 miljardin sotkut siivottiin lopulta Realum Oy- nimiseen yhtiöön.

Aikanaan toiset tilintarkastajat antoivat kertomuksensa Suur-Helsingin Osuuspankin konserniin kuuluneesta Talousosuuspankista ja he totesivat, että "toiminnan tulos on ollut niin raskaasti tappiollinen, että pankki on voinut toimia vain erityisen huomattavan ulkopuolisen tuen turvin".

Tappiollisen Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunta totesi myös, että valtaosa pankin vaikeuksista on perua Talousosuuspankista".

Talousosuuspankin hallintoneuvostossa vaikutti aikanaan myös Tuokon hyväveli Juha Rantasila.

Matti Toivoselle ei annettu Tuokon toimiston tekemän, asioita osin vääristelevän "syytekirjelmän pohja-aineistoa, eli tositteita ennen kuin vuosien jälkeen pakon sanelemana oikeuden määräyksestä.

Vasta rikosoikeudenkäynnin kolmannen istunnon jälkeen Toivosella oli mahdollisuus normaaliin puolustukseen, kun tuomioistuin lopulta määräsi Rantasilan toimiston luovuttamaan yhdistyksen kirjanpito- ja hallintoasiakirjat.

Toivosen puolustus oli kuitenkin oikeudessa turhaa, koska hänet oli jo vuosikausia leimattu altavastaajaksi, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia oikaista asioita.

Myöhemmin selvitettyjä ja täysin kiistatta yhdistykselle kuuluneita maksuja, jotka ilmenevät kirjanpidon tositteista, merkittiin Tuokon toimiston tarkastuskertomuksessa "saamisiksi Matti Toivoselta".

Taloustieteen maisteri Veli-Matti Lääkkö kävi vuosia myöhemmin saman aineiston läpi puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana ja osoitti Yrjö Tuokko Oy:n useat laskelmat ja johtopäätökset vääriksi.

Vaikka Toivosen puolustus aikanaan kuitti kuitilta murensi Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen virheitä ja vääriä olettamuksia, joille pesänhoitaja Juha Rantasilan edustaja varatuomari Leena Pyymäki perusti oman syyttelynsä, ei sillä ollut juurikaan oikeudessa merkitystä.

Tuokon toimiston vääristelemien oikaisujen ainoa lopputulos oli vain se, että Pyymäki pilkkasi Toivosen pelkästään pitkittävän oikeudenkäyntiä "kuittisirkuksella"!

Jo syksyllä 1993 Juha Rantasila jakoi, suuren yleisön harhauttamiseksi, lehdistölle valikoitua ja valmisteltua materiaalia Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidosta. Näin Rantasila Harkimon kanssa pyrki todistamaan Matti Toivosen syyllisyyden ennakkoon ennen varsinaista rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä sen jälkeen kun Toivonen oli erotettu yhdistyksestä. Sen seurauksena lehdet olivatkin pullollaan Toivosen nimiin heitettyjä taloussotkuja.

Suomen oloissa kummallisen lehdistötilaisuuden Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja Rantasila piti lokakuun 7. päivänä 1993. Rantasila esitteli toimittajille erityistilintarkastusta, jonka sepitelmien avulla Matti Toivosta mustamaalattiin etukäteen, Velkojien kokouksissa ei yleensä ole lehdistöä paikalla.

Esimerkiksi Kemoran Moottorishowssa Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsen Jorma Saarikivi kuittasi Teddy-Bear Racing Teamin nimiin ennakkomaksuja 31 000 markkaa, jotka jäivät sille tielleen.

Saarikiven kuittaamista rahoista ei jäänyt Lastenklinikan tuki ry:lle muuta kuin ruutupaperin palaselle kirjoitettu väliaikaiskuitti: "Tällä PVM:llä olen ottanut tilitystä vastaan Lastenklinikan Tuki ry:ltä 31 000 (kolmekymmentäyksituhatta mk) ennakkomaksua, Helsingissä 17.06.92, Jorma Saarikivi".

Jorma Saarikivi kertoi toiminnanjohtaja Matti Toivoselle, että hän haluaa osallistua Kemoran kuorma-autokisaan ja että hänellä on sponsoreita valmiina ja autoon saadaan hyviä mainostajia. Mutta auto piti vuokrata ja tuoda Englannista saakka. Näihin vuokraus- ja laivauskuluihin Saarikivi pyysi Lastenklinikan Tuki ry:ltä ennakkoa tuon 31 000 markkaa. /// Kun auto olisi Suomessa, Saarikivi kertoi Toivoselle pääsevänsä silloin laskuttamaan tukifirmojaan ja silloin hän tekisi yhdistykselle tilityksen hankkeestaan, jonka piti hänen mukaansa tuottaa sairaille lapsille noin 100 000 markkaa.

Tilitystä ei koskaan tullut tältä Jokereiden hallituksen jäseneltä. Näiden Saarikiven viemien rahojen kohtaloa ei ole kuitenkaan tutkittu kavalluksena tai petoksena.

Tämän Saarikiven täysin toisen tapahtuman kuitin liitti Yrjö Tuokon toimisto erikoistilintarkastuksessaan Jyväskylän Suurajot- nimiseen projektiin. Kun Tuokon toimisto vielä lisäsi muita Jyväskylän Suurajot- projektiin kuulumattomia kuluja ja unohti tuloja, pystyi Juha Rantasila 7. lokakuuta 1993 toimistossaan esittelemään lehdistölle Tuokon tarkastuksen perusteella, että esimerkiksi Jyväskylän Suurajot- projekti tuotti yhdistykselle tappiota 13 000 markkaa.

Kaksi päivää ennen Tuokon toimiston tarkastuksen julkistamista Juha Rantasila kertoi Iltalehdelle: "Kaikki on mahdollisimman avointa. velkojainkokouksessa julkistetaan erityistilintarkastuskertomus ja siellä selvitetään mahdollisimman havainnollisesti mitä on tapahtunut."

Yrjö Tuokon toimiston esitys kuului: "Edellä esitettyjen tositteiden perusteella Jyväskylän Suurajot- projektin tulos oli 13 000 markkaa tappiollinen. Kyseistä projektia ei ole kirjattu yhdistyksen kirjanpitoon erillisenä projektina. Saadun tiedon mukaan olisi yhdistykselle pitänyt tulla voittoa projektista noin 100 000 markkaa."

Näin Rantasila Tuokon toimiston tarkastuksen avulla heitti vielä epämääräisen hävikin Matti Toivosen harteille. Lehdet nappasivat väitteen lennokkaasti uutisiinsa.

Tuokon toimiston menettely nimenomaan tässä asiassa oli törkeää, sillä Yrjö Tuokon toimiston edustaja haki useita viikkoja ennen tarkastuksen valmistumista kuittauksella rikospoliisista Jyväskylän Suurajot- projektin täydellisen kirjanpidosta vahvistetun laskelman, joka osoitti projektin tuottaneen voittoa 73 000 markkaa.

Yrjö Tuokko esitteli itse tarkastuksensa vaiheita sen tilaajille ja kuuli ohjeita sen tekoon vielä pari viikkoa ennen sen valmistumista.

Tuokko kävi asioikseen uuden yhdistyksen, entisen toimintaa jatkamaan perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen kokouksessa 21. syyskuuta 1993, joka pidettiin Rantasilan toimistossa. Läsnä olivat Taneli Mäkelä, Juha Rantasila, Harry Harkimo, Matti Lustig, Riki Sorsa, Jaakko Perheentupa, Kalevi Tuominen ja Leena Pyymäki.

Pöytäkirjan merkittiin: "Yrjö Tuokko esitteli konkurssiyhdistyksen erityistilintarkastusta ja selitti mitä havaintoja tarkastuksessa on tähän mennessä tehty." KHT:n vala tuskin antaa tällaiseen neuvonpitoon mahdollisuuksia? Toisaalta olivathan Rantasila ja Pyymäki Tuokon vanhoja ystäviä monenlaisista liiketoimista eli Tuokko selvitteli asioita ikään kuin perhepiirissä.

Jyväskylän projekti olisi tuottanut 562 markkaa enemmän, ellei näyttelijä Aake Kalliala olisi tapahtuman aikana Rantasipi-hotellissa tyhjentänyt huoneen minibaaria viinoista, jotka maksettiin sairaille lapsille kerätyistä varoista.

Ikävintä oikeuden toteutumisen kannalta kuitenkin oli se, että rikostutkinta oli pysähdyksissä jonkin aikaa, kun poliisi odotti tutkinnan pohjaksi juuri Tuokon toimiston tarkoitushakuista kertomusta siitä, kuka teki ja mitä Lastenklinikan Tuki ry:ssä.

Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen pohjalta ei voinut syntyä muuta kuin osin väärä rikostutkinta osin vääristä seikoista, sillä siinä ei puututtu laisinkaan esimerkiksi Jokeri-Hockey Oy:n velkoihin tukiyhdistykselle.

Tuokon toimisto käytti harhaanjohtavasti muun muassa aineistoa, jota ei ole olemassa yhdistyksen kirjanpidossa.

Matti Toivosen piikkiin pyrittiin panemaan yhdistykselle velaksi ja saatavaksi häneltä jopa yhdistyksen vuoden 1991 voitto, joka oli vahvistettu tilinpäätökseen 526 000 markan toimintarahastoksi. Tämä tuotiin erikoistilintarkastuksessa esiin tahallisen virheellisesti velaksi yhdistykselle.

Oikeudessa todistajana kuultu Tuokon toimiston edustaja Harri Koponen ei pystynyt selittämään kuinka voitto oli tarkastuksessa muuttunut velaksi.

Tuokon toimiston "löytämä" paperi, johon heidän tulkintansa perustui, oli erilaisella printillä, kuin tilinpäätökseen vahvistettu tase-erittely.

Niinpä varatuomari Leena Pyymäen monin paikoin vaikeasti käsitettävät väitteet rikosoikeudenkäynnissä purivat Matti Toivosta vastaan. Eikä Helsingin käräjäoikeus koskaan asettanut Tuokon toimiston tarkastuksen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Käräjäoikeus totesikin tuomiossaan muun muassa, että

"luotettavana pidettävästä erikoistilintarkastuksesta ilmenee"...

Itse Yrjö Tuokko on myöhemmin toisen asian yhteydessä puolestaan puhunut rankasti toimistonsa tarkastuksen luotettavuutta ja todistusvoimaa vastaan.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle Yrjö Tuokko puolusteli eräässä toisessa toimistonsa tarkastuksessa tehtyjä rankkoja laskuvirheitä:

"Erikoistilintarkastus ei nauti minkäänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todisteena, koska se olisi OK 17 luvun 11 pykälän tarkoittama ns. kielletty kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsellään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oikeudellista todistusvoimaa ja merkitystä."

Näin on tullut selvitetyksi, että Leena Pyymäen ivaama "kuittisirkus" on juuri sitä lainmukaista oikeusprosessin käyntiä. jota Matti Toivonen oli avustajansa, asianajaja Aarno Arvelan kanssa puolustuksekseen pyrkinyt esittämään.

Julkisuudessa Jyväskylän projektista annettuja Yrjö Tuokon toimiston tietoja korjattiin myöhemmin lehdissä, mutta Apu-lehti ei antanut koskaan periksi levittämissään perättömissä väitteissä. Apu-lehden silloinen päätoimittaja Jorma K. Virtanen ei suostunut koskaan julkaisemaan useista vaatimuksista huolimatta oikeaa tietoa projektista.

Samalla kun Rantasila syksyllä 1993 Tuokon toimiston erikoisen tarkastuksen avulla harhautti lehdistöä, hän pystyi luomaan ennakkokäsityksen Toivosen syyllisyydestä myös käräjäoikeuden jäsenille."

Sitten Sainio selostaa, kuinka Toivosen kavalluksiksi luettiin myös esitutkinnassa esille tulleet pimeät palkat (61 600 markkaa), jotka Toivonen oli maksanut viidelle nimetylle henkilölle ja Jokereiden yhdistykselle tilittämättä jääneet jääkiekkoliput (arvoltaan 200 000 markkaa).
Ja lopuksi:

" Oikeus myötäili pitkälle syyttäjän tekemää syytekirjelmää, joka perustui yhdistyksen konkurssipesän (Juha Rantasilan) esittämiin väitteisiin, jotka pohjautuivat Yrjö Tuokon toimiston tekemään erikoistilintarkastukseen, joka taas perustui Rantasilan, Matti Lustigin ja Harry Harkimon evästyksiin yhdistyksen taloudesta ja vastuuhenkilöistä. Toisaalta yhdistyksen koko hallitus oli ollut lain mukaan vastuussa kirjanpidosta.

Yleensä juuri kirjanpitorikoksesta syytetään yhtiöiden tai yhdistysten hallitusten jäseniä, koska heillä on valta ja vastuu. Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpito oli hoidettu ulkopuolisessa tilitoimistossa eikä Toivosella ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä kirjausten ja tilitapahtumien suorittamisessa.

Oudosti on esitutkinnassa ja syyteharkinnassa katsottu, että kolme kuukautta ennen konkurssia yhdistystä johtanut hallitus sai Toivosen erottamisen jälkeen tehdä mitä tahansa. Hallitus ei joutunut siitä vastuuseen, kuten ei sitä edeltävä hallitus vuoden 1992 osalta, eikä sitä edeltävä hallitus vuoden 1991 osalta. Vaan ja ainoastaan Toivonen.

Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensa jälkeen!

Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan 400 000 markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti!

Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat 400 000 markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä, vaikka Toivosella ei erottamisensa jälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi.

Kaikki johti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäkin syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivoselle rangaistusta.

Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat 400 000 markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen.

Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty?

Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista."

Sitten Pentti Sainio selostaa muita samantapaisia esimerkkejä ja toteaa lopuksi, että Yrjö Tuokon erityistarkastus ja Juha Rantasilan ja Harry Harkimon taktiikka, johtivat siihen, että kaikki hallituksen jäsenet, myös Leena Harkimo, jätettiin oikeudenkäynnin ulkopuolelle puhtaina pulmusina.

---

Lue myös!

Harry Harkimo sopimuskumppanina 2:

Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen.

(Katkelma Pennti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle). Harry Harkimo sopimuskumppanina 1.

Kun Hjallis kusetti HIFK:ta.

Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan:

Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista

torstaina marraskuun 4. päivänä 1999.

Missä se on nyt? Sainion

Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Lue kirjan kohtalosta!

(Journalisti-lehti)

Ainakin täältä sen voi tilata!

Muun muassa täältä sitä et saa

---

Johdanto lukijalle
1 Kummit ry maksoi haamufirmalle
2 Kummien kummi Teemu
3 Hyväntekeväisyys-jääkiekkoa
4 Hjallis Pointyn takapiruna
5 "Älkööt huijarit tulko lasten asialle"
6 Hyksin pimeät palkat
7 Tuki ry viedään konkurssiin
8 Harkimoiden kummisedät
9 Jokereiden velat saataviksi
10 Jokereiden kummisedät
11Kaikki tiet vievät Areenaan
Jälkisanat
Liitteet

Pentti Sainio:
Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle.

---

"Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä".

(Ilta-sanomat 23.11.1999)

Lahjoiko Kummola erotuomarin?

Olivatko Tampere United - Atlas-ottelun rankkarit sovittuja?

Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin.

Formula ja tupakka. Häkkistä juhlimassa.

Hannu Hurme:

"En halua olla osana sirkuksessa"

(Viikkolehti 19.11.99).

 

"Tärkeä hetki"