| "Kysymyshän
on luontokuvaajien etiikasta
Helsingin Sanomat 25.11.2000,
Kyösti Huotari
"Hannu Hautalan
luontokuvista on keskusteltu pitkään. Minusta ongelma on seuraava:
Ihmiset ovat
tottuneet uskomaan valokuvaan. Kuva ei valehtele.
Kuva on dokumentti,
jonka välittämää viestiä ei ole mitään
syytä epäillä.
Paitsi tietenkin poliittisissa historiankuvissa, joissa kuvien käsittely
on aina ollut tavoitteet pyhittävää arkipäivää
- päitä on poisteltu ja kasvoja vaihdeltu.
|
Luontokuvan
kohdalla asia on toisin tai ainakin sen pitäisi olla.
Luontokuvan tehtävänä
on välittää luonnosta kiinnostuneille ihmisile todellisuutta
vastaavia elämyshetkiä esteettisiä arvoja sisältävistä
maisemista, ainutlaatuisista luonnontapahtumista koskettaen niin eläin-
kuin kasvikuntaa ja monista muista luomakunnan tarjoamista merkillisistä
aiheista.
Käytännössä
tämä kaikki tarkoittaa sitä, että luontokuvaajan
on lähdettävä ovesta ulos ja mentävä metsään
tai minne hyvänsä luontoon ja "metsästettävä"
kuvansa sieltä.
|
Näin
minä olen asian ymmärtänyt.
Ja ymmärrän
edelleenkin, vaikka jouduin tarkistamaan kantaani ensimmäisen kerran
jo 80-luvun alkupuolella, jolloin kritisoin lavastettuja luontokuvia.
...
Toistuvaksi ongelmakseni
näyttää muodostuvan luontokuvaajiemme etiikan penääminen.
Sitä ei löytynyt silloin lavastettujen luontokuvien kohdalla.
Kuinka on nyt, kun
kysymyksessä on manipuloidut, digitaalitekniikalla tuotetut luontokuvat?
Pitkälle on
etäännytty eettisistä arvoista, kun julkisessa sanassa
täytyy kysyä "Huijaavatko luontokuvat?"
... |
Kysyn
siis, löytyykö sitä etiikkkaa vai ei? Ja pannaanko niihin
manipuloituihin "luontokuviin" jokin merkki osoitukseksi digitaalisesti
tehdystä tuotteesta vai jatketaanko lukijakuntamme harhauttamista
valheellisin luontokuvin?
Olemme lopullisessa
tienhaarassa, valinta on tehtävä nyt - huomenna se voi olla
myöhäistä, sillä silloin ei kukaan usko luontokuvauksemme
rehellisyyteen."
Kyösti
Huotari
dokumenttikuvaaja, Helsinki |
